lauantai 17. joulukuuta 2016

Luukku 17: Mitä joululahjaksi tärkeimmille?

Alan yleensä suunnittelemaan joululahjahankintojani syyskuun alkupuolella. Mulle joululahjojen tai ylipäätään lahjojen suunnittelu, hankkiminen ja antaminen on sydämen asia, melkeinpä intohimo. Tänä vuonna lahjasuunnittelut menivät kuitenkin yllättävän myöhäiseen ajankohtaan, vasta marraskuulle. Tää stressasi mua erityisen paljon, sillä yleensä tuohon mennessä kaikki on mulle lahjojen suhteen kristallinkirkasta. Onneksi satuin koulukavereiden puheista bongaamaan yhden lahjaidean toiselle veljelle ja äidiltä sain ideat kahden muun sisarukseni lahjaan. 10 vee siukulle taas oon kerännyt hänen ekaluokan joulusta lähtien Ella-kirjasarjaa, joten se lahja onkin ollut selviö koko ajan.
   Vanhempien lahjat ollaan tupattu ostaa viime vuosina veljien kanssa yhdessä, niin myös tänä vuonna. Tosin tuo "yhdessä ostaminen" tarkoittaa sitä, että Roosa suunnittelee, päättää ja ostaa - veljet osallistuvat sen verta, että laittavat nimensä paketin antajan paikalle minun nimeni viereen. :D Toissa jouluna taisi käydä niin hyvä tuuri, että sain puolet velkasummasta takaisin veikoilta. Enää en jaksa edes muistuttaa asiasta. :D


Minkälaisia lahjoja sitten ostan perheenjäsenille? Edelleen jotain aika kulttuuri-sarakkeeseen menevää. Hyvin paljon oon suosinut kirjaelämyksiä, niin myös tänä vuonna. Hyviä kirjoja kun voi lukea aina uudelleen. Eritisesti siukkujeni lukuharrastusta olen halunnut joululahjavalinnoillani tukea. Mulle kerättiin lapsena Astrid Lindgrenin satuklassikkoja ja olen noista kirjoistani hyvin ylpeä edelleen. Niitä kun voi lukea nyt siskoille ja myöhemmin toivottavasti omalle jälkikasvulle. Joten Ella-kirjojen keräämisen sanoisin oman empiirisen kokemukseni myötä olevan sijoitus myös isomman pikkusiukun aikusuuteen - ei vain tähän hetkeen.
   Veljille en pahemmin kirjoja ostele. He kun ovat enemmän soittajatyyppejä. Paljon takavuosina suosin soittokirjoja. Nykyään tabsit biiseihin löytää kuitenkin netistä, joten on pitänyt kehitellä jotakin muuta. Oon myös todennut, että sellanen rippikouluikäinen jätkä on iältään hankalin lahjottava ihminen. Taas siitä eteenpäin lahjojen hankkiminen on huomattavasti helpompaa. Esimerkiksi 18-vuotiaalle veljelleni oli lopulta äärimmäisen helppoa keksiä tämänvuotinen (ja edeltäväkin) joululahja, kun vain satuin nappaamaan yhden sanan kaverin puheista. 15-vuotiaalla taas omat spesifit kiinnostuksen kohteet ovat vasta hahmottumassa - ja toisaalta tarpeetkin. Mutta onneksi äiti auttoi tänä vuonna. Josko ensi vuonna olisi taas vähän helpompaa toisenkin veikan lahjan suhteen?
   Täällä siis paketoidaan kovia paketteja seitsemisen kappaletta tonttupaperiin. Päälle ylimitoitettu annos krepattua lahjanarua. Aatonaatto-iltana just ennen nukkumaanmenoa ne laitetaan kuusen alle ja aamulla jännityksellä katsellaan rakkaitten reaktioita.
   Tänä vuonna verokarhu oli mulle tosi armollinen, joten mun onnistui ostaa lahjoja muutamalle ystävällekin. Eräs tuttavapariskunta on auttanut mua täällä Ylivieskassa aivan äärimmäisen paljon. He siis ansaitsivat ehdottomasti suuren kiitoksen joululahjojen muodossa. Joululahjan ostaminen Epalle oli myös täysin selvää. 
   Tuttavapariskunnan kanssa tehtiin siten, että me vain päätimme sanoa toisillemme lahjatoiveet (järkevien hintarajojen puitteissa tietenkin), kävimme ostamassa lahjat ja vaihdoimme ne keskenään. Tein tällein eka kertaa elämässäni, mutta itse asiassa se oli aika toimiva systeemi. Minä sain ihanan Muurlan Tommy Tabermann -tarjottimen ihanalla runolla varustettuna ja pariskunta hieman Arabian Muumia.


Epalle tiesin hakea jotain tietystä kategoriasta, mutten ennen ostosreissua Kärkkäiselle (josta puolet lahjoista tuli hankittua) tiennyt sen ihmeellisemmin, että mitä. Kuitenkin oon tosi selvillä Epan tyylistä niin vaatteiden kuin tavaroidenkin suhteen. Siksi lopulta tilanne oli se, että piti vain valita kahdesta ideasta toinen. Päätöksen tehtyäni olinkin ihan fiiliksissäni, koska tiedän Epan rakastavan lahjaansa! Onneksi sen saan pian hänelle antaakin. :)
   Ylipäätään ystävien lahjoissa suosin ystävien mielenkiinnonkohteiden tukemista ja jouluherkkuja (lue:suklaata). Ystäville ei tule ostettua niin kalliita lahjoja kuin perheenjäsenille - tai ainakaan ystäville menevä lahjamäärä ei ole missään nimessä yhteismäärältään isompi kuin perheenjäsenille. Nytkin ostin lahjat vain edellä mainituille rakkaille ystäville. 
    En tietystikään voi vielä paljastaa, mitä paketoimissani paketeissa tarkalleen on. Teen sen taas sitten joulun jälkeen. Mutta rakkaudella valittuja lahjat ovat, varmasti aikaa ja kulutusta kestäviä sekä mieluisia saajilleen. Sen voin luvata! :)  

Millaisia lahjoja te ostatte ja kenelle? Vai ostatko ollenkaan? Olisi tosi mielenkiintoista kuulla teidän lahjaperinteitä! :)

~ Roosa ~

    

1 kommentti:

  1. Nyt jänskättää, voi Roosa! ♥ Mullakin on sulle toivottavasti mieluinen lahja hankittu, paketointia vaille valmis... ;)

    VastaaPoista

Rohkeasti vain kommentoimaan, kuulen mielelläni sinusta <3