Blogihuilin jäljiltä

Blogi on ollut nyt vähän hunningolla viimeiset viikot - tai siltä ainakin on itsestäni tuntunut. Kun tulin Jämsään sitä ajatteli, että nythän on aikaa päivitellä blogia oikein urakalla. Mutta sitten se jäi. Huomasinkin, etten jaksa kirjoittaa, muokata kuvia, pienentää niitä ja sijoitella niitä postauksiin (uskokaa tai älkää, yhteen postaukseen saa kulumaan aikaa välillä parikin tuntia). Halusin nukkua, syödä, nähdä kavereita, kahvakuulailla, lukea kirjaa, pelata, lenkkeillä ja lähteä mökille pariksi päivää marjastamaan. Sen lisäksi tässä oli hetki sitten Neste Oil rallit joten mun vastuulla oli kodinhoito ja pikkutyttöjen (yhtenä päivänä myös heidän kaverin) vahtiminen, kun muulla väellä meni aikaa valmisteluissa ja itse rallipäivänä töitä paiskien Kakaristossa. Niin ja tietysti on muutenkin pitänyt auttaa äitiä kotihommissa. Olenkin mennyt blogin suhteen vähän musta tuntuu -fiiliksellä. Edeltävinä päivinä ei tuntunut hyvältä kirjoittaa, mutta tänään herätessäni synkkään elokuun aamuun, fiilis oli ihan toinen. Sormet suorastaan hinkuivat kirjoittamaan. Joten tässä sitä ollaan. Lätisemmässä jonnin joutavia, mutta kuitenkin. 
   En siis tälle postaukselle ajatellut mitään varsinaista aihetta, kunhan nyt vähän jaan teille, mitä on tehty. Älkääkä huoliko, muutama aihe on kyllä takataskussa odottamassa kirjallisen muotonsa syntymistä.

Tosiaan, oikeastaan heti kun tulin Jämsään, otin pari päivää ihan lunkisti, olin kotosalla, kävin kaverin kanssa Pipefesteillä Himoksessa ja kävästiin äidin kanssa Tampereella (tuosta reissusta tulossa juttua myöhemmin). Sitten alkoikin rallit olla tosi lähellä ja muutama päivä kului tosiaan kotona tyttöjen kanssa (tosin taisin yhtenä päivänä auttaa äitiä matopyykillä, käydä hierojalla ja nähdä kaveria), kun muut perheestä tekivät aamuaikaisesta iltamyöhään hommia. Rallipäivänä (31.7.) äiti lähti aamuviideltä jo hommiin, veli oli palannut muutamaa tuntia aikaisemmin yöparkista, iskä lähti toisen veljen kanssa Kakaristoon kasin maissa. Iskä järkkäriksi, veli kiskan juoksupojaksi muiden kylän pikkusällien kanssa. Vanhemman veljen herätin yhdentoista jälkeen yöparkkiuniltaan - lähti kattelemaan, millasta se meno on...että onko yhtään ralliautoa katollaan jne.

Rallien jälkeen auttelin Merjaa ja mun serkkua Niklasta niiden yhteenmuutossa. Merja tosissaan muutti Niklaksen luokse, joten yritettiin saada Nikin kämppään silaus naisen jälkeä ja kotoisuutta. Hyvin onnistui - ainakin mun mielestä! Hyvä niitten on nyt aloitella yhteistä elämäänsä siellä. Hullua, että nekin on seurustelleet kohtajo puolitoista vuotta. Justhan mä vasta toimin Amorin apulaisena!

Sitten tosiaan lähdettiin pariksi päivää mökille. Olipa taas ihana käydä siellä! Herätä, kun pappa käynnistää agregaatin, syödä aamupalaa porukoiden aitassa, syödä ylipäätään niin paljon kuin napa vetää, valvoa yöllä pitkään pikkuaitassa pikkuveljen kanssa värittäen värityskirjaa ja pelaten lapsuuden aikaisia lautapelejä, tehdä pesuvedet kylmästä ja kuumasta vedestä sekoittamalla vadissa ja kaataa sitten napulla vettä itsensä päälle. Ja lopuksi pulahtaa alastonuinnille sopivan viileän lampeen. Niin ja käytiin me tosiaan molempina päivinä marjastamassakin. Meidän perheen yhteisvahvuus oli 5 henkeä ja saatiin yhteensä 15 litraa mustikoita ja 8 litraa vattuja. Mustikat siivottiin jo iltapuhteeksi mökillä, mutta vadelmat jäi eiliselle. Olihan niissä hommaa! Sitten muistettiin vielä piharinteessä kasvavat punaiset viinimarjat, jotka on jo pitkään olleet kypsiä, mutta odotelleet vaan sopivaa keräyshetkeä. Niitä oli niin paljon ja ne oli niin isoja, että osa jäi suosiolla odottelemaan huomista, jolloin on taas vähän enemmän aikaa. Eli viimeiset pari päivää on olleet melkoista marjateatteria. Kun on illalla silmänsä sulkenut, niin vuoron perään on näkynyt mustikoita, vadelmia ja viinimarjoja! :D Mutta ehkä tää joskus loppuu...

 

Nyt valmistautumaan fillarin selkään nousuun ja parin tärkeän ihmisen näkemiseen. Yritän palailla taas piakkoin joittenkin "kunnon valikoitujen aiheiden" kanssa! :)

~ Roosa ~