lauantai 9. marraskuuta 2013

Haaste!


Toivepostaus part. 3:n julkaisu siirtyy alkuviikkoon, koska annoin muutamille henkilöille hiukan lisäaikaa kirjoittamiseen. Mutta alkuviikosta tapahtuu. Niinpä mietinkin tänään, mistä postaisin teille näin pilvisenä ja epävakaisena lauantai-iltana. Onnekseni minun ei tarvinnut miettiä sen enempää postauksen aihetta, sillä beeskneesbritain -blogin Ringa oli haastanut minut.

Haasteesta tämmöistä infoa:  

Haasteen tarkoituksena on haastaa uusia blogeja, joissa on alle 300 lukijaa ja antaa blogille näkyvyyttä.
1. Jokaisen haastetun tulee kertoa itsestään 11 faktaa. 2. Pitää myös vastata haastajan 11 kysymykseen. 3. Haastetun pitää keksiä 11 uutta kysymystä haastetuille. 4. Pitää haastaa 11 bloggaajaa, joilla on alle 300 lukijaa. 5. Haasteessa tulee lukea, kuka sinut on haastanut ja kertoa se haastatuille. 6. Ei saa haastaa sitä, joka sinut haastoi.

Eli ei kuin vain hommiin!

11 Faktaa minusta: 
 
1. Tasan viikon päästä täytän huimat 19 vuotta - vihdoinkin! Synttäriviikonloppua vietän Turussa, jossa järjestetään jälleen kerran Euroopan suurin kristillinen nuorten viikonlopputapahtuma...elikkäs Maata Näkyvissä -festarit. Mukaanhan lähtee tietysti kaikki parhaat kaverit seurakunnan nuortenporukasta. Eli todellakin aion repäistä :D
2. Oon pitkästä aikaa kotona täällä maaseudun rauhassa tän viikonlopun. Tää lauantai kuluu lapsenvahtipuuhissa kun äiti ja isi on viihteellä ja huomennahan juhlistetaan isiä - isänpäiväkakku odottaa jo valmiina aamua!
3. Työkkäri sössi taas mun asioita (mua ei oltu informoitu tarpeeksi avoimen yliopiston opintojen ja työkkärin välisestä suhteesta...) ja rahojen maksuun tulee ehkäpä noin 6-7 viikon katko ensi maanantaista alkaen. Toivottaasti saan kuitenkin nämä katkoa edeltävien päivien rahat kahden viikon päästä, muuten kyllä menee eläminen tiukaksi ja joululahjat jää ostamatta...mutta kyllä tästä selvitään! Äiti ja iskä on luvanneet tarpeen tullen auttaa rahallisesti (kiitos veronpalautusten keksijälle!), mutta tietysti yritän selvitä yksin tästä(kin) rumbasta niin pitkään kun voin.
4. Mulla on mahassa semmonen n. 10-15 cm pitkä ja 2-3 cm leveä arpi, joka alkaa rintalastan alapuolelta ja jaatkuu tonne bikinirajaan asti. Lukion alussa jouduin yllättäen ja kiireellisesti kaksi kertaa vajaa kahden kuukauden sisällä vakavaan leikkaukseen. Mulla oli siis lapsesta lähtien ollut noin kerran vuoteen tosi kipeä maha yhden päivän ajan, eikä sille koskaan ollut löytynyt syytä. Kun lukion ekana päivänä maha tuli kipeäksi , kipu loppui vasta neljän päivän kuluttua K-S K-S:n lastenosastolla suolileikkauksen jälkeen. Syy: napanuoran pätkä, joka ei ollut surkastunut mulla pois, vaan ollut kiertyneenä suolen ympärille. Ja jottei oltaisi liian helpolla päästy (ei kyllä päästy ekalla kerrallakaan ymmärtämättömien lääkärien ja hoitajien takia), jouduin 6 viikon päästä uudestaan hätäiseen suolileikkaukseen, jossa oli hengenlähtö tosi lähellä - sillä kertaa syy oli kiinnikkeessä, joka oli pistänyt suolen kuolioon. Elämäni henkisesti rankimpia kokemuksia -etenkin se viimeisin leikkaus ja viikot sen jälkeen. Mutta tässä sitä ollaan - 35 senttiä lyhyemmän suolen kanssa, mutta elossa enemmän kuin koskaan aiemmin! :)
5. Haluaisin joskus kirjoittaa ja julkaista kirjan. Mulla on ollut ala-asteen vikoilta luokilta lähtien viha-rakkaussuhde yhteen tarinaan. Oon kirjoittanut sen jo kahdesti vai kolmesti uusiksi, mutta vieläkään se ei ole valmis. Mutta joku päivä se varmasti on (kunhan tämä jo iäisyyden kestänyt "luova tauko" ja vihan kausi loppuisi!)
6. Katson salaa Erilaisia äitejä.
7. Olen onneton ottamaan itse kuvia itsestäni tai ylipäätään tajuamaan, milloin kannattaisi ottaa kamera mukaan.
8. En uskalla sytyttää tulitikuilla kynttilää. Onneksi Bicin sytyttimet on keksitty!
9. Lapsena mulla oli mielikuvitusystäviä vaikka muille jakaa. Tärkeimmät olivat ne 3 dalmatiankoiraa jotka piti ottaa mukaan kaikkialle, jopa lääkäriin. Rispektit mun vanhemmille, jotka jaksoivat mua ja mun koiria päivästä toiseen. 
10. Vihaan eniten raskaana olevien naisten jo varmaan patentoituakin lausetta: "Ei sillä väliä kumpi tulee, kunhan on terve." Tässä iässä kun alkaa miettimään jo tulevaisuuttaan, niin sitä miettii sitä mahdollisista perhettäkin. Ja näin vammaisena tuo lause ärsyttää tosi tosi paljon. Ja ei siinä, toki ymmärrän, että kaikki haluaa terveen lapsen. Niin minäkin haluan. Mutta kun se ei ole ehkä mahdollista. Ja oon myös miettinyt sitä, että eikö ne tulevat vanhemmat rakaistaisikaan sitä vammaista ja ei-tervettä lasta niin paljon kuin tervettä? Eikö se ei-terve lapsi olekaan samalla "tasolla" kuin terveet lapset? Tiedän, että tästä voi ottaa joku nokkiinsa, näin ei kuitenkaan ole tarkoitus. Kehotan taas vain miettimään toista ajattelutapaa ja sitä, miltä tuo lause kuulostaa vammaisen, esim. minun korviini. Olenkin päättänyt ja patentoinut itselleni tällaisen lauseen tulevaisuuden varalle: "Ei väliä kumpi on, ja onko terve vai sairas, kunhan on toivottu ja rakastettu." 
11. Saan suunnattomasti sielunrauhaa ja mielenkiinnon tunnetta kävellessäni yksin hautausmaalla tai muussa historiallisessa paikassa. Sellaisessa paikassa, jossa voi aistia historian - etenkin sellaisen, johon itsekin jollain tavalla liityn. Viime viikolla kävin tarkoituksella hautausmaalla, jossa oli vuoden 1918 muistomerkki. Sen merkin alle on joskus ammuttu minunkin isoisoisäni - syyttömänä. (Tarkennan, etten tunne kateutta tai en syytä ketään tästä tapauksesta. Emme me ole vastuussa menneiden sukupolvien tekosista.) Oli joten adrenaliinia nostattava, mutta myös samalla rauhoittava tunne olla siinä ja nähdä oman sukulaisensa nimi kirjailtuna siihen muistomerkkiin. Outoa, mutta totta.


11 Kysymystä minulle: 
1. Mitkä ovat heikkoutesi?
- Luonteenpiirteistä varmaan jo mainitsemani ujous, arkuus ja tietty skeptisyys kaikkea uutta kohtaan. Pitäisi vain välillä rohkeasti mennä ja olla ajattelematta liikaa sitä, miltä minusta tuntuu tai mitä muut aattelee. Voisi ajatella vaihteeksi jälkeenpäin ja mennä rokaten eteenpäin! Jos taas ajatellaan muuta kuin luonteenpiirteitä, niin mä oon niin perso kaikelle makealle, että oksat pois. Jos joku voisi haastaa mut herkkulakkoon, niin mä oon heti mukana!!!
2. Entä vahvuutesi?
- Koska luettelin noita jo edellisessä postauksessa, niin sanon tässä vain yhden, joka nousee nyt ekana mieleen, elikkäs sitkeys ja periksiantamattomuus - mä en vähällä luovuta! Jos ei heti onnistu, niin sitten yritetään (ja ehkä myös sovelletaan) niin kauan, että onnistuu!
3. Mitä tahtoisit osata tai osata tehdä paremmin?
- Haluaisin olla liikunnallisesti lahjakkaampi. 
4. Onko jotain, jota olisit halunnut tehdä toisin? Mitä? 
- Yksi lapsi kysyi tätä minulta yksi päivä  vähän toisin sanamuodoin. Kerroin hänelle silloin kaksi tapausta. Ekana haluaisin palata jonnekin kasiluokalle ja mennä yhden ihmisen luokse selvittelemään välejämme. Minulle tarjoutui siihen silloin mahdollisuus, mutten silloin uskaltanut - pelkäsin kuollakseni. Näin jälkeenpäin se olisi ollut hyvä ja loistava mahdollisuus unohtaa menneet ja jatkaa peruskoulu loppuun pelkäämättä ja esittämättä tiettyä roolia. Vaikka asiat ovatkin nyt loppuunkäsitelty, niin olisihan tämän voinut hoitaa nopeammin kuin kuudessa vuodessa. Toiseksi haluaisin vielä siihen yhteen kevätpäivään kaksi vuotta sitten. Haluaisin vielä kerran juosta halaamaan ystävääni ja sanoa hänelle, kuinka tärkeä hän minulle onkaan. Vielä kerran, ennen kuin se olisi myöhäistä.
5. Minkä hetken haluaisit kokea uudelleen?
- 1.6.2013 ylioppilaspäiväni. En tule unohtamaan sitä koskaan. <3
6. Mikä on pahin pelkosi?
- Yksin jääminen. Enkä siis tarkoita, että jään kotiin yksin tms. Tarkoitan pikemminkin yksinäisyyttä...toivottaasti tajusitte!
7. Kuinka irroittelet?
- Oon tosi huono lähtemään mihinkään baariin tms. Luulin joskus 17 veenä, että mun epilepsialääkityksen vuoksi en voisi juoda ollenkaan alkoholia. Mu neurologikäynti oli maaliskuussa, kun olin elänyt jo 4 kk täysi-ikäisyyttä ja monta vuotta siinä uskossa, ettei alkoholi voisi kuulua mun elämääni. Jotenkin mua ei siinä vaiheessa kiinostanut lähteä yöelämään mukaan - enkä edes uskaltanut kysyä. Mieluummin otan yksin kotona muutaman - ellen pelkää, että kärsin migreenistä seuraavana päivänä. Irrottelen siis turvallisesti hyvien ystävien parissa hyvän musiikin ja herkkujen parissa höpötellen kaikenlaista. Ja ensi viikonloppuna irrotellaan Turussa!
8. Minne et matkustaisi mistään hinnasta?
- Varmaan joku tämänhetkisistä kriisialueista. Yks ope mun typsikalla lähti just Kosovoon - sinne en nyt lähtisi. Enkä Pohjois-Koreaan varmaan ikinä...
9. Mitä tekisit, jos kuulisit että sinulla on kolme päivää elinaikaa jäljellä?
- Tekisin hoitamattomat asiat loppuun, sopisin mahdolliset riidat, olisin läheisteni kanssa. Nauttisin jäljellä olevasta ajasta täysillä loppuun asti!
10. Jos sinun pitäisi jättää ruokavaliostasi pois liha tai hiilarit, kumpi se olisi?
- Luulenpa, että se olisi liha. Rakastan liiaksi pastaa!
11. Mitä nimeä et missään nimessä antaisi lapsellesi?
- Tämä on vaikea! Koskaan ei saa sanoa ei koskaan, mutta tytölle "Rita" ja pojalle "Ilmari" ovat sellaisia nimiä, ettei varmaan heti ole nimenanto-listalla! 


11 Kysymytä haastetuille:
1. Miksi aloit bloggaamaan?
2. Jos saisit muuttaa yhden asian itsessäsi, mikä se olisi?
3. Jos saisit olla yhden päivän ajan joku ihan muu, mikä tai kuka olisit?
4. Paheesi?
5. Mistä saavutuksestasi olet ylpeä?
6. Mistä haaveilet?
7. Ketä/Keitä ihailet tai arvostat?
8. Kenelle kerrot ensimmäisenä, jos sattuu jotain tosi ihanaa/entäpä, kenelle kerrot ensimmäisenä jos sattuu jotain kamalaa? 
9. Oletko jouluihminen?
10. Mottosi?
11. Tämänhetkinen tunnetilasi valitsemasi biisin sanoituksen avulla ilmaistuna?

Haastan:

Merjan

Anteeksi, haastoin vain neljä, mutta haluan jo nukkumaan ja olen löytänyt vasta muutaman blogin luettavaksi - en siis millään saisi 11 blogia kasaan! Yrittäkää te haastetut olla vähän parempia ja aktiivisia :D 
 

Ihanaa sunnuntaita kaikille (sen puolella näköjään jo ollaan...)! Ja ihanaa isänpäivää kaikille iseille!

~ Roosa ~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Rohkeasti vain kommentoimaan, kuulen mielelläni sinusta <3