Kauneinta on juuri tässä seurassa.

Olen kertonut, että useat ihmissuhteet eivät ole nyt vuosien aikana kohdallani toimineet. Yläasteelta lähtien minulla on vuoroin ollut se sydänystävä, jonka seurassa on tuntunut siltä, että tämän ihmisen kanssa ollaan ystäviä loppuun asti. Sitten on tullut yhtäkkiä niin pahoja ongelmia, että on pitänyt repäistä itsensä irti. Ja jälkeenpäin on huomannut, että niitä ongelmia on ollut oikeastaan koko ajan.

   Tällä hetkellä minulla on yksi todella läheinen ystävä, Merja. Tapasimme ensimmästä kertaa vuonna 2011, kun olin hänen isosenaan rippileirillä. Jo saman vuoden puolella aloimme olla läheisimmissä tekemisissä.
   Nykyään puhumme Merjan kanssa vähintään joka toinen päivä puhelimessa ja näemmekin lähes joka viikko. Nauramme paljon. Jaamme murheita. Autamme toisiamme. Ja tietysti - vedämme srk:n kokkista yhdessä varkkarinuorille. Rakastamme sitä "työtä" ihan mielettömästi.
   Mutta minua myös pelottaa. En voi sille mitään. Pelkään että tämäkin kaatuu ja mitäs sitten? Mulle ei jää kerrassaan ketään, monia kavereita kylläkin, muttei ystävää, joka tietäisi kaiken. Jolle voisin soittaa kun kaikki menee päin mäntyä. Kenelle soittaisin kun on niin ihania uutisia, ettei meinaa pysyä housuissaan. Olen jutellut Merjan kanssa asiasta pariinkin otteeseen. Hän ymmärtää pelkoni täysin, mutta muistutti siitä, että hän ei ole tässä ystävyyssuhteessa hyötymistarkoituksessa. Se oli niin rohkaisevaa kuulla, koska muut ex-ystäväni yrittivät hyötyä minusta <3 Olemme Merjan kanssa luvanneet olla toistemme ystäviä ja puhua kaikista murheistamme ystävyyteeme liittyen avoimesti. Me haluamme yrittää ja onnistua. Näiltä kahdelta naiselta löytyy paljon tahdonvoimaa!
   Asiat eivät Merjan kanssa olekaan menneet niin kuin muiden entisten ystävien kanssa. Kerran riitelimme rajusti, mutta asiat saatiin selvitettyä. Olemme myöntäneet virheemme ja korjanneet ne. Se on hyvä asia verrattuna muihin tässä elämän aikana rikkoutuneisiin ihmissuhteisiin. Niissä virheitä ei ole joko myönnetty ollenkaan, tai ne on myönnetty, mutta toinen osapuoli ei ole hoitanut omaa osuuttaan korjaamistyöstä. En halua kaataa kaikkea p**kaa entisten ystävieni niskaan. Myös minä tein virheitä. Mutta lopulta niitä korjaamattomia virheitä oli niin paljon, ettei se olisi auttanut, jos vain minä olisin omani korjannut. Toinen ei ollut valmis korjaamaan omiaan. Ne ihmissuhteet eivät vain toimineet. Oli parempi lopettaa, ennen kuin kumpaankaan osapuolista olisi sattunut enempää.

    Merjan kanssa on jotenkin niin paljon helpompaa ja hauskempaa. Edelleen huomaan kantavani jonkin verran liikaa muiden vaikeuksia harteillani. Mutta Merja onneksi tietää taipumukseni ja osaa myös itse ns. "säädellä" sitä tietomäärää, minkä antaa minun kuulla. Ihan hyvä juttu :D Koska Merja on myös jonkin verran nuorempi kuin minä, sekä menevämpi, saan minäkin vähän nuortua ja elää nuoruutta uudelleen vähän hauskemmalla tavalla. Mun yläasteaikani ja osa lukioajastakin meni kiusaamis- ja ihmissuhdesotkuissa itkeskellessä. Nyt on enemmän taas menoa ja meininkiä. Ja vaikka varsinkin srk:n nuorisotyönohjaajamme saa varmasti päänsäryt meidän hulluista ideoista ja naurukohtauksista (en vain tajua, miten meillä menee niin lujaa aina hänen nähtensä? :D ), osaamme keskustella myös vakavasti asioista. Monesti kun nähdään, suurin osa ajasta vain puhutaan monenlaisista asioista ja se loppuaika menee naureskellessa. :D
   Summa summarum, ilman Merjaa mun elämästä puuttuisi iso palanen. Merja on ihana, rakas, kaunis, ymmärtäväinen, hyväsydäminen, tarpeeksi temperamenttinen, luotettava, tärkeä, omaperäinen, nauravainen, sikahyvä valokuvaamaan, syvällisiä ajatuksia täynnä oleva vahva nainen - minun paras Merjani <3  
   Jonain päivänä löydämme varmasti vastaukset kysymyksiimme ja saamme yhdessä katsoa ylpeinä taaksemme - yhdessä selvisimme elämän karikoista ja elämä ei voi kuin vain hymyillä meille :)

Minä todella luotan siihen, että Merja on osa elämääni aina siihen kuuluisaan loppuun asti - vaikka välillä pelottaakin. Mutta tiedättekö mitä? Pelot kuuluvat elämään, mutta jos niille antaa liian suuren vallan, jää elämä elämättä. Ja minä haluan elää ja vieläpä nauttia siitä - yhdessä tärkeän ystävän kanssa <3

   Ihanaa viikonloppua kaikille!

   ~ Roosa ~