10 kiitollisuuden kohdetta

Joskus (niin kuin esimerkiksi nyt) kiireen ja paineen alla alkaa tuijottaa vaan niitä stressaavia juttuja ja pian huomaamattaan alkaa luoda itselleen maailmanloppua. Ootte varmaan jo kyllästyneet lukemaan, kuinka kiire "muka" mulla on. Mutta se johtuu siitä, että mua harmittaa ihan hirveen paljon, kun aikaa blogille ei tunnu löytyvän sitten mistään. Oikeasti. 

   Niinpä aloin sitten näitten koulutehtävien keskellä miettimään, mistä olen kiitollinen. Sillä jos en ole kiitollinen mistään, niin katoaisihan siinä vähän pohja tältä opiskelultakin. Mutta eihän sitä kauaa tarvinnut miettiä, mistä mä olen kiitollinen omassa elämässäni. Tässäpä näitä:

1. Perhe

Kun muutin pois lapsuudenkodista, aloin arvostamaan ja kunnioittamaan perheenjäseniäni - ja erityisesti vanhempiani - enemmän. Mutta kun muutin 300 kilometrin päähän arvostus nousi kyllä huippuunsa. Ei ole helppoa elää suurperheessä, jossa vain toisella on vakityöpaikka, jossa jokaisella on menoja, joihin tarvitaan kuskaajaa jne. Meidän lapset on kyllä kasvatettu kunnioittamaan vanhempiamme ja heidän päätöksiään, tuntuivat ne sitten vääriltä tai oikeilta. Niin kauan, kuin kotona asutaan, on vanhemmilla viimeinen sana. Jos mulla ei ois just sellainen perhe kuin on, en mä jaksaisi asuu näin kaukana ja opiskella 8-16 päiviä. Mutta kun tietää, että rakkaat luottaa mun kykyyn hoitaa homma kuin homma kunnialla loppuun ja että aina tulee seuraava Jämsä-viikonloppu, kunhan vaan jaksaa painaa, niin olo on hiukan kevyempi. Kyllähän se on vähän kliseisesti niin, että kun asiat ei oo enää itsestäänselvyyksiä, niiden arvon voi vasta tiedostaa täysin.

2. Juuri täydellinen opiskelupaikka

Suurin onni ja murheenkryyni samaan aikaan. Mutta hei, opiskelupaikka ei oo itsestäänselvyys  kaikille. Mä pääsin opiskeleen just sitä alaa mitä halusin. Vietin VAIN yhden välivuoden. Tuskin kukaan on valmistunut ammattiin stressaamatta yhtään opintojen aikana. Ja vaikka kuinka olisi hiki ja kyyneleet pinnassa, niin jaksan, koska tiedän, että joku päivä voin tehdä sitä työtä mitä rakastan - ja saada vielä palkkaa!

3. Kevään merkkejä

Aurinko on näyttäytynyt viime päivinä yhä useammin ja pidempään taivaalla. Päivät pitenee. Se auttaa pitämään mielenkin virkeänä.  

4. Tutor vm. 2015-2016 (!!)

Kyllä! Musta tulee ensilukuvuoden tutor yhdessä kahden muun mun luokkalaisen kanssa. Pääsen auttaan tulevia uusia opiskelijoita, suunnittelemaan uutta ja kivaa sekä saan käyttää siistiä Tutor-hupparia. Jes!

5. Puhelut Merjan kanssa

Joskus sitä vaan tarvitsee sen hetken viikossa, kun ystävä soittaa. Ihan sama, vaikka puhelu kestäisi vajaan tunnin. On upeeta, että on sellainen ystävä kuin Merja. Välimatka piinaa ja painaa, niin kuin PMMPkin laulaa, mutta me ei anneta sen syöstä meitä epätoivoon. Ikävä on molemminpuolinen ja se tekee siitä kuitenkin jollain tapaa kevyemmän kantaa. Opiskelu ei kestä koko elämää, eikä ystävys saa olla se syy, miksi muuttaa kauas pois. Kilometrit ei meidän matkaa keskeytä - ne vaan sito meidät entistä tiiviimmin yhteen.

6. Treenailu

Tämäkin on niitä ihania syitä ottaa itselleen sitä omaa aikaa. Keskittyä täysiä johonkin aivan muuhun kuin Wordiin tai tenttikirjaan. Itsestään pitää muistaa huolehtia. Ja ah voi että sitä tunnetta, kun oot puristanut ohjelman onnistuneesti läpi. Sitä ei voita mikään!

7. Arki 

Se on asettunut aloilleen ja rullaa tasaisena virtana eteenpäin. Kaikki tavarat on löytäneet paikkansa kodissa, rutiinit on muotoutuneet, enää ei tartte etsiä lähintä ruokakauppaa tai postilaatikkoa. Se helpottaa elämää suuresti!

8. Luokkakaverit

Ne, joita tää tehtävien määrä vituttaa yhtä paljon kuin muakin. Ne, joilta voi kysyä neuvoa tai apua asiaan kuin asiaan. Ne, joiden kanssa saa parhaimmat naurut. Ne, joille voit purkaa huolesi. Ne, jotka lohduttaa. Ne, jotka matkaa tätä samaa, hieman tuntematontakin taivalta kasvatuksen ammattilaisiksi yhdessä mun kanssa. Kiitti tyypit! <3

9. Musiikki

Radio, Spotify ja ihan perinteiseet CD-levyt on olleet kovassa käytössä silloin, kun pidän taukoja lukemisen välissä. Musa saa parhaiten ajatukset pois koulujutuista tai ihan mistä vaan, mikä painaa mieltä. Olen miettinyt, että alkaisin viikottain jakamaan teille yhden mulle merkityksellisen ja tärkeän kappaleen, sekä kertomaan tarinan kappaleen takaa. Miltä kuulostaa? :)

10. Kirjeystävä

Mä ja yksi mun ystävä aloiteltiin kirjoitteleen kirjeitä toisillemme, kun muutin pois Jämsästä. Kun eka kirje kolahti eteisen matolle, olin ihan täpinöissäni! Lapsuudessa tuli kirjoiteltua paljonkin kirjeitä muutamallekin eri kirjekaverille. Vuosia meni teininä ilman kirjepostia. Nyt olen saanut yhden rakkaista harrastuksistani takaisin. Ja vaikka välille kirjeiden väli voi kasvaa pitkäksikin (onhan kyseessä kaksi kiireistä opiskelijaa), se ei haittaa - yllätys on aina yhtä ihana ja iloinen, kun kotiin tullessa lattialla odottaa tutulla käsialalla varustettu kirjekuori <3

Tässähän näitä ois, mitä nopeasti ajatuksen virta toi mieleen. Mistä te olette kiitollisia? Palaillaan taas, ideoita ois vaikka kuinka, kunhan vaan taas saan aikaa istahtaa bloggerin äärelle :)

~ Roosa ~