Kerro minulle tarina

Kerro minulle tarina. 
   Kerro minulle ihmisistä, kerro minulle kohtaloista - sattumanvaraisista ja suunnitelluista. Ole minulle kirja ja satu, johon takertua, jota varten elää.
   Katso syvälle sieluun ja silmiin. Näe koko kuva ja kerro siitä. Kerro kivuista sekä sokeista pisteistä, jotka olisi jo haluttu unohtaa. Ja juuri sen takia - kerro niistä. Kerro tarkasti ja yksityiskohtaisesti, vaikka se tekisi kipeää. Minä haluan kuulla juuri niistä. Sirpaleista.
   Älä anna minulle onnellisia loppuja. Sen sijaan anna minulle mahdollisuus löytää toivo - ihan itse. Kahvikupista, aamun sarastuksesta, katseista ja kosketuksesta. Kerro minulle niistä - äläkä lopeta. 
   Anna minun kellua tarinassasi. Anna minun tuntea sen rytmi. Ole minulle itse tarina, jota koskettaa, ehkä hyvästelläkin.

 Anna minulle merkityksellinen tarina. Tarina ihmisistä, jotka etsivät, hukkuvat, unohtavat ja löytävät uudelleen. Kerro tarina tanssista, sydämeen sykkeestä, onnesta ja ilosta. Kerro tarina kyynelistä. Älä anna minun tai päähenkilöiden ulottuville valkeaa Nessu-pinoa. Mutta anna meille mahdollisuus. Mahdollisuus löytää se, kuluttaa se loppuun ja jatkaa eteenpäin.
   Älä kerro minulle tarinaa rakkaudesta. Älä ainakaan helposta rakkaudesta. Sillä helppoa ja kivutonta rakkautta ei ole olemassakaan. Kerro minulle tarina rakastamisen vaikeudesta. Kerro minulle tarina rakkauden säröistä ja tuhansista ovista. Anna minulle kuitenkin valtuudet päättää, mikä ovista avautuu seuraavaksi ja mitkä sulkeutuvat - ja mitkä ovet pidetään suljettuina. Jätä tarinaan aukko. Aukko, jotta voin päättää itse, pääseekö voimista suurin sen läpi. Pääseekö rakkaus siitä sisään. 
   Kun kerrot tarinaa, pidä minusta kiinni, etten hukkuisi siihen. Silitä hiuksiani ja jos haluat, kerro tarina hiljaisin sanoin ja jätä tärkeisiin kohtiin paikka huokauksille. Anna minun sulkea silmäni ja luota, että kuuntelen. Tärkeimmät asiat kun voi nähdä ainoastaan sydämellään.
   Anna minun maalata tarina itse. Kerro sinä tarina ja anna minun kuvittaa se. Anna minun päättää, tuleeko tarinasta mustavalkoinen vai vaaleanpunainen, harmaa vai iltaruskon väreissä räiskyvä maalaus.
   Kerro minulle tarina.
   Sillä minä rakastan tarinoita.

 Kerro se kuiskauksin, suurin kädenliikkein, halauksin. Itketä minua hiukan, mutta saa minut hymyilemään kainosti juuri silloin, kun olen sulkenut silmäni. Saathan?
   Kerro mukulakivikaduista. Kerro kaupungeista, niiden melusta ja saasteesta. Kerro lapsista. Ja kerro yksinäisyydestä. Kerro tarina tytöstä, joka pärjää. Kerro tarina vahvuudesta, joka vahvistui vähän liian aikaisin. Vahvuudesta, joka oli hyvää vahvuutta, mutta lopulta niin vahvaa, ettei se enää tarvinnut muita seviytyäkseen elämästä.
   Kerro tarina vahvuudesta, koska sekin ansaitsee tulla nähdyksi heikkona. Anna vahvuudelle heikkouden naamio ja vaikeita aikoja. Anna minulle oikeus nimetä nuo vaikeat ajat yksitellen. Mutta päätä lopulta itse, selviääkö vahvuus kaikkien vaikeuksien keskeltä ehjin nahoin ja onko sillä oikeus kipeään, mutta syvän lempeään rakkauteen. Onneen, josta se on salaa mielessään haaveillut.

   Lopuksi, kerro minulle tarina merestä. Siitä merestä, jossa uiskentelevat kaikkien maailman ihmisten haaveet, haaksirikot, särkyneet unelmat ja tulevaisuuden toivo. En välttämättä pidä siitä tarinasta, mutta kerro se minulle silti. Kerro se minulle niin monta kertaa, että alan pitämään siitä ja että se on lopulta minulle tärkein ja rakkain tarina koko maailmassa. Kerro se minulle joka kerta samanlaisena, koskaan muuttumattomana. Älä unohda minkään pilkun tai pisteen paikkaa. Sillä nuo pienet asiat ovat kaikista tärkeimpiä. 
   Anna minun nukahtaa meri-satuusi. Kuiskaa minulle hyvää yötä tarinasi lopuksi ja peittele minut hellästi.
   Silloin - ja juuri silloin - voit nähdä hymyn minun kasvoillani. Se kertoo sinulle vuorostaan tarinan. 
  

  

   Tarinan siitä, kuinka minä aloin lopulta uskoa elämään. 

Kirjoitettu päiväkirjaani 27.12.2016, heti kun päähäni ilmestyivät sanat "kerro minulle tarina". 

~ Roosa ~