Herkkusuklaakakku

Jos mun tekee mieli suklaaakakkua pienellä vaivalla, käytän tätä ohjetta, mikä löytyi äitini kokoelmista. Taikina on helppo tehdä, edes sähkövatkainta ei tarvitse, eikä oikeastaan pidäkään käyttää. Kierrevatkaimella (tai vaikka kuvien tapaan puuhaarukalla) pärjää hienosti! Taikina on valmis alta vartissa, taikina hyvää ja niin on itse valmis kakkukin! :)
   Tätä suklaakakun ohjetta aloin käyttää reilu vuosi sitten enemmän. Ystäväpiiriini tuli kaikinpuolin herttainen Stella, mutta mitä tahansa ei tapaamisten aikana herkkupöytään voinut laittaa. Tarjottavien piti olla gluteenittomia. Pähkäilin ja pähkäilin, mitä voisin tarjota. Sellaista, mikä maistuisi myös omaan suuhun. Kokemukseni gluteenittomista herkuista kun eivät olleet olleet mitenkään naminami-elämyksiä. Sitten muistin äitini ohjeen ja päätin testata, muuttaisiko tuo suklaakakun ohje mielipidettäni.
   Todellakin muutti! Kun ekaa kertaa nuolin tuon suklaakakun taikinakulhon rippeet, sulin kyllä rakkaudesta tuohon ohjeeseen. Valmistin myös läksiäisiini tuota samaista kakkua viime elokuussa juurikin gluteenittomana Stellan vuoksi. Muut, joille "normaaleistakin" jauhoista valmistettu kakku olisi käynyt, olivat ensin vähän epäileväisiä kakkua kohtaan, mutta pian tuota herkkua jo santsattiin lisää. Kukaan ei olisi todellakaan uskonut kakun olevan gluteeniton! 
   Koska kyseessä on mielestäni äärettömän hyvä herkku mihin tahansa tilanteeseen ja juhlaan, päätin jakaa tämän suklaakakun ohjeen teillekin. En laittanut gluteenittomista jauhoista mitään merkintää ohjeeseen, koska - luonnollisestikin - kakun voi valmistaa myös perusvehnäjauhoista. Mutta voin taata, että jos vieraiksi tulee joskus gluteenittomia tarjottavia vaativia vieraita, tässä on menestys, josta jokainen nauttii!

SUKLAAKAKKU

Ainekset:

125 g margariinia

1 dl jauhoja

½ dl maizenajauhoja

2½ dl sokeria

2 tl vanilliinisokeria

1/4 tl suolaa

4 rkl kaakaojauhetta

½ tl leivinjauhetta

3 kananmunaa

1. Voitele ja jauhota vuoka tai vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla ja voitele ja jauhota vuokan reunat (vuokan halkaisija n. 25 cm).

2. Sulata margariini ja jäähdytä sitä hieman

3. Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa.

4. Vatkaa munat ja sokeri ja lisää rasvan kanssa kuiviin aineisiin. Älä sekoita liikaa ja liian voimakkaasti; riittää kun aineet sekoittuvat keskenään. Kuohkeaksi taikinaa ei siis tarvitse saada.

5.  Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteisessa uunissa keskitasossa n. 30 minuuttia.

6. Jäähdytä kakku. Jos käytit irtopohjavuokaa, kumoa kakku ja poista leivinpaperi.

7. Tarjoile kermavaahdon tai vaniljajäätelön kera.

NAMSKIS!

~ Roosa ~

Kun mustat pilvet pilasivat opiskelijoiden piknik-ideat...

...päättivät he pitää vappupiknikin sisätiloissa. Kivaa oli, niin kuin hyvässä seurassa aina. Kiitos kaverit! :) Hyvät vapun toivotukset lukijoille!

~ Roosa ~

Kamera on täällä!

Heissanhopsan! Vuosi alkoi mukavasti ja viides päivä palailin takaisin Ylivieskaan isin ja veljien tuomana. En kyllä olisi edes ikimaailmassa suostunut matkustamaan junalla kamppeineni takaisin tänne, joten kiitoksen isille kuskailusta! 
   Koulukin alkoi tossa viime viikon keskiviikkona ja koulutehtäviä sateli päälle ekoina päivinä niin, että tuli mietittyä, mihin sitä onkaan lähtenyt. Mutta koneisto on tässä pikku hiljaa käynnistymässä, joten eiköhän tässä opiskelumoodiin päästä taas piakkoin. Kun vaan pääsen taas jyvälle hommista ja tehtävien alkuun kiinni, niin eiköhän tässä taas vauhdissa pysytä. Ainakin toivottavasti.

Mutta niin kuin otsikkokin kertoo, kamerakuume kasvoi niin valtavaksi, että olihan se ostettava. Tosin mukaan ei lähtenyt minijärkkäriä eikä sellaista oikeatakaan järjestelmäkameraa. Isi puhui järjestelmäkameran omistavana ja sen käytöstä tietävänä, ettei mun hermot kestä opetella etsimän läpi kuvaamista, tarkentamista ja niitten kaikkien asetusten kanssa alussa säätämissä. Lisäksi joutuisin vasurilla eli sillä huonommalla kädelläni zoomailemaan putkien kanssa, joten hän lähti suosittelemaan jotain ihan muuta. Ei digikameraa eikä minijärkkäriäkään vaan...kompaktikameraa eli digikameran ja minijärkkärin välimallia. Kun sitten tuo miesväki toi mut tänne Ykaan käytiin me vähän etsiskelemässä, mikä se mulle hyvä kompaktikamera voisi olla. Päädyimme Samsungiin ja Smart Camera WB800F:n. Kamera on näppärän kokoinen, siitä saa hyvän otteen, ja onhan siinä kuulkaa vaikka mitä hienouksia. Ihan ehdoton ykkösiä ovat 21x zoomi sekä Full HD -kuvanlaatu. Valmiita kuvausasetuksia löytyy vaikka millä mitalla ilotulituksista naama- ja maisemakuvien kautta vesiputouksiin, on eri kuvasuodattimia ja elokuvatyökalu. Lisäksi jos omistaisin Samsungin älyluurin, voisin Appsin kautta vaikka lisäillä suoraan Faceen juri äskettäin ottamiani kuvia. On tää nykymaailma sitten jännää! :D Ehkä siis seuraava kännykkäni on Samsung. Hinta oli kamerassa kohdillaan, luulin joutuvani maksamaan tuosta paljon enemmänkin...kamera lähti mukaan 230 eurolla (!!!).
   Olen käyttänyt tuota kameraa sen verta vähän, että varmasti löydän tuosta vielä jotain täysin uutta ja hyvää. Voi olla, että jotain jää myös täysin löytämättä. Mutta toivotaan, että nyt mä innostuisin vähän enemmän kuvailemaan niin saataisiin tänne enemmän kuvasaastetta ja laadukkaita kuvia. Ainakaan enää en voi sanoa, ettei tee mieli kuvata, kun ei ole kunnollista kameraa. Sillä ensi kertaa eläissäni mulla on mun tarpeisin täysin vastaava ja laadukkaita kuvia ottava kamera!

Palailen viikonloppuna asiaan, tulossa ois ainakin lisätietoa mun fysioterapiajutuista :)

~ Roosa ~

Pääsiäisen kuvasaaste

Meillä oli oikein ihana perhepääsiäinen. Saatiin viettää yhdessä aikaa syöden, pelaten, ulkoillen ja löhöten illat telkkarin ääressä. Sunnuntaina näin muutamaa ystävääni Carcassonne-pelin merkeissä - oli kiva nähdä porukalla pitkästä aikaa! :) Eilen palauduin ysin pintaan kämpille ja tänään ollaankin taas arjessa kiinni. Onneksi pian on taas vappu ja seuraavat lomat edessä - niitä odotellessa ;)

Mitä kuului teidän pääsiäiseen? Toivottavasti se on ollut aurinkoinen :)

~ Roosa ~

Pääsiäisen viettoa

Eilen päättyi yksi kiireellinen työviikko ja vaihtui neljän päivän lomailuun. Kiirastorstain messun kautta sitten porukoiden luokse pääsiäisen viettoon.

   Meille on siis äidin ja mummun (äidinäiti) kanssa muodostunut tavaksi käydä kiirastorstain messussa. Ikään kuin sitten siitä laskeudutaan pääsiäisen viettoon. Muuten ei kylläkään uskonnollisuus näy meidän pääsiäisen vietossa. Itsellä toki on uskonnollinen vakaumus (ja veljellä - kai?), mutta muu perhe onkin sitten ihan vain tapakristittyjä. Pääsiäisenä on tärkeintä viettää perheen kanssa yhteistä aikaa, syödä pääsiäismunia ja olla vaan. Mitään perinteisiä juhlaruokiakaan meillä ei ole - tarkoitan tällä lammasta. Sillä kyllähän meillä perinteitäkin on, joista ainakin me lapset hauamme pitää kiinni. Pääsiäisenä me haluamme syödä linnunpesiä ja pashaa. Mämmit voi jättää suosiolla iskälle. Linnunpesät ovat ihan jotain muuta, kuin mitä nimi antaa ymmärtää - yksinkertaisuudessaan ne ovat lihapullia, joiden sisälle on laitettu keitetty kananmuna. En ihan kehdannut osallistua eilen opehuoneen keskusteluun pääsiäispöydän guormet-ruoista :D Totuus on, että kukaan meistä lapsista ei varmasti pitäisi lampaasta ja olemme niin perinteistä kiinni pitäviä, että ei hevillä luovuttaisi perunamuusista ja linnupesistämme...

   Tänään ollaankin oltu yhdessä, paitsi veljeni, joka tulee tänään kaverinsa luota yökylästä ja iskä lähtee yöksi töihin. Ollaan pelailtu, käyty äidin ja siskon kanssa lenkillä sekä herkuteltu syklaalla, ambrosiankakulla ja banaanikakulla. Harvoin pelaamme lautapelejä, mutta jotenkin näin lomien aikaan, kun koko perhe (tai ainakin suurin osa) on koolla, otamme lempipelimme esiin ja alamme pelaamaan. Nytkin on viikolopuksi suunnitteleillä pelailla useampaa peliä ilman älylaitteiden piipitystä ja läsnäoloa. Keskittyä siihen, mikä on oikeasti tärkeintä - nimittäin toisiimme :) 

Mitä te teette pääsiäisenä - onko teillä perinteitä, joista haluatte pitää kiinni?

Viettäkää rauhallinen ja iloinen pääsiäinen! :)

~ Roosa ~

Juhista kuuntelemassa 21.2.

Tykkään susta niin että halkeen!!

Torstaina päätettiin ihan extempore äidin kanssa, että lähdetään perjantaina kuuntelemaan Juha Tapiota Areenalle. Koska mulla oli seuraavana päivänä parturi, olin hieman hiuskriisissä. Päätin kuitenkin, että laitan hiukset pinneillä toiselta puolekta toiselle puolelle, niin etä toiselta puolelta tukka on sliipattu ja toiselta puolelta ihanan tuuhea. Jossain postauksessa kyseisestä mallista on kuvakin - muistaakseni. Kokeilin myös pitkästä aikaa piilareita, sillä olin käynyt hakemassa Instrusta muutamat uuden merkkiset piilolinssit kokeiluun. Vanhat hankasivat niin pahasti,ettei niitä voinut käyttää. Nämä uudet tuntuivat vanhoihin verrattuna todella ihanilta, joten taidanpa mennä ensi viikolla tilaaman näitä uudenmerkkisiä piilareita. ;) Meikkaaminenkin sujui loistavasti linssit tai siis linssi päässä, vanhoilla kun sumeni näkö koko ajan. Yhdellä silmällä näkevähän säästää linssiostoksissa, koska menee vain yksi piilari kerralla ;D Kyllä, sitä rankempaa huumoria tähän väliin.
   Arkena en juurikaan panosta meikkiin, tummat silmän aluset piiloon, puuteria ja ripsiväriä. Nyt kuitenkin repäisin ja vetäisin meikin meikkivoiteesta poskipunaan asti. Tosin, kuka käski jättää puuterin äidin käsilaukkuun ja selviytymään muutaman päivän ilman sitä? Tai kuka intoutui ottamaan kuvia ittestään noin kolmen aikaan yöllä kotiin palattuaan, jolloin oot meikkeines ja hiuksines varmasti hehkeimmilläsi? Etkä voi mitenkään korjata asiaa, koska se puuteri tosiaan
unohtui sinne äidin käsilaukkuun...vain minä onnistun tässä!
   Joka tapauksessa keikka oli erittäin hyvä, laatutakuu säilyy Juhiksella vuodesta toiseen. Keikka oli vieläpä aika pitkä, melkein kaksi tuntia saatiin katsella komeaa ja niin symppistä miestä melkein eturivistä. Ei voinut kuin nauttia <3
   Iltahan meni meillä molemmilla naisilla vesilinjalla kun äiti oli kuski ja mun uudet lääkecoctailit ja lievästi kohonneet maksa-arvot pitivät huolen siitä, ettei varaa leikkiä hengellään ollut. Olinpa sitten humalassa tai en, huvittavan paljon sain hiuksineni huomiota. Eräskin humalainen kehui hiukseni maasta taivaisiin ja olisi halunnut tarjota juomat. Kieltäydyin kauniisti maanitteluista huolimatta. En vain jaksanut alkaa selittämään, miksi korkki on napakasti kiinni. Vanhempi mies ei olisi halunnut päästää äitiä ja mua lähtemään keikan jälkeen, olihan kello vasta kaksi yöllä, kun keikka loppui.
   Hauskaa ja ihanaa noissa kommenteissa oli se, ettenpä ole vuosiin saanut niin kiinnostuneita katseita osakseni. Puhumattakaan siitä, että tuntemattomat miehet tulivat juttelemaan mulle (vaikka ne olikin enemmän tai vähemmän kännissä). Se oli outoa minulle, joka on ollut miespuolisille vain se kaveri, vaikka kai sekin jo jotain on. Ehkä siis toivo ei ole vielä menetetty? ;)

~ Roosa ~

Ps. Nyt mua voi seurata myös Bloglovinissa! <a href="http://www.bloglovin.com/blog/11838525/?claim=uqzj7pmdh2g">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

The lazy Sunday

Löhöilypäivän look.

Tänään on ollut varsin rento päivä: herätys kello 11.30, tunnin lenkki lämpöisessä syyspäivässä, keksien leivontaa ja ihan vain oleskelua. Varsin turha ja ihana päivä siis. Vielä viikko töitä ja sitten saankin viettää kokonaisen löhöilyviikon syysloman merkeissä!

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!

~ Roosa ~

Lomareissu Tallinnaan 9.-11.7.2013

Moikka! Ajattelin vähän kertoilla minun, veljieni ja iskän Tallinnan reissusta, joka toteutui tämän viikon tiistain ja torstain välisenä aikana.
   Meidän oli jo pitkään pitänyt lähteä "isojen lasten" ja iskän lomareissulle Tallinnaan, koska tuo kaupunki oli jopa minulta kokematta, vaikka 18 vuoden ikään onkin päästy. Nyt vihdoin se saatiin toteutetuksi. Lähdimme matkaan 9.7. tiistaina kello 13 aikoihin linja-autolla. Bussissa oli onneksi aikas väljää ja saimme peräkkäiset paikat bussin perältä, muut risteilijät kun olivat varanneet paikat bussin etu- ja keskiosasta. Puolessa välin matkaa pysähdyimme abc:llä, ja perillä Helsingin länsiterminaalissa olimme viiden aikoihin iltapäivällä. Oltiin hyvissä ajoin paikalla, koska saatiin odottaa laivaannousua about puolen tunnin ajan. Porukkaa oli aikas paljon laivalle tulossa, huomattiin se jo terminaalissa. Onneksi laivalla tuntui hiukka väljemmältä. :)
   Kun laiva lähti liikkeelle käytiin syömässä ja kierreltiin Silja Europan kaupat läpi. Mitän muuta ei matkaan tarttunut kuin sen illan mässyt. Katsottiin järkevimmäksi säästää kaikki ostokset paluumatkaan kun tultiin samalla laivalla poiskin. Tuskin valikoimat muuttuisivat parin päivän aikana hirveästi :D

   Kympin aikaan oltiin jo saavuttu Tallinnaan. Käytiin just ennen satamaan pääsyä kannella vähän katsomassa maisemia. Ihan lupaavalta näytti ja keli oli tosi nätti.
   Aamulla syötiin sitten maittava aamupala laivassa ja lähdettiin sitten metsästämään meidän hotellia eli Tallink Spa&Conferencea. Matkaa kertyi jalan sinne n. 1,5 kilometriä, vaikka linnuntietä hotellille oli vain n. 600 metriä. Huone saatiin käyttöön vasta kolmelta iltapäivällä, joten vietiin kamppeet säilöön iltapäivään asti hotellille ja jatkettiin siitä matkaa vanhaan kaupunkiin. Mutta täytyy kyllä sanoa, että jo respassa näki, että ihan hulppea hotelli on luvassa. Ja kyllä tämä epäilys piti paikkansa kun saatiin perhehuone iltapäivällä käyttöön! En ole ollut ennen niin uudessa, siistissä ja hienossa hotellihuoneessa yötä! Äitini on aika tarkka siisteydestä ja yleensä hänellä on hotellimatkoillakin mukana matkapuhdistusvälineet, jos hygieniataso ei häntä miellytä. Mutta täytyy kyllä sanoa, että tuolla ei olisi äidin tarttenut siivoilla, niin siistiä ja puhdasta siellä oli! :) Sänky oli oikein hulppea ja ihana, nukuin niin makeasti. Ja mikä kylppäri - sellaisen minäkin joskus haluan omaan (toivttavasti tulevaan) talooni! Voisin jatkaa tätä hehkuttamista loputtomiin, mutta nyt asiaan...

   Mentiin siis aamusta jo vanhaan kaupunkiin. Iskä ja äiti ovat käyneet vajaa pari vuotta sitten Tallinnassa ja vanhassa kaupungissa, joten paikka oli iskälllä suht' hyvin hallussa. Veli toimi silti kartanlukijana - varmuuden vuoksi. Täytyy kyllä myöntää, että hienohan tuo vanha kaupunginosa on. Rakastan kapeita kujia ja väripaljoutta. Mukulakivikadut, katusoittajat ja ylipäätään se tunnelma, mikä tuollaisissa paikoissa on, tuo erittäin rentouttavan ja nautinnollisen tunnelman. (Jostain syystä pidän silti enemmän Tukholman vanhasta kaupungista, en tiedä miksi?) Jos jotain huono tuosta löytää, niin turisteja oli muitakin kuin me neljä. Erityisesti just kaikki japanilaiset oli paikalla turistikierroksilla, niin esim. näköalapaikalla oli tosi paljon porukkaa kun me sinne saavuttiin. Sain mä silti ihan kivoja kuvia napattua sieltäkin.


Terranovasta 25 eurolla...

   Vanhan kaupungin jälkeen valloitimme Viru keskuksen. Ostin sieltä Terranovasta neljä paitaa 25 eurolla. Kyllä! 25 eurolla! Ei voisi moista kuvitellakaan Suomessa. Vaikka olikin alennusmyynnit, niin normaalistikin ne oli halvempia kuin Suomen kaupoissa.
   Käytiin sitten vielä illalla pienen lepohetken jälkeen vanhassa kaupungissa syömässä. Pizzaahan sitä tuli syötyä (ei voinut sitten rohkaistua ja tilata jotain "hienompaa" :D). Ihan hyvin maistui meille kaikille neljälle.
  Illalla kaikki oltiin tyytyväisiä, mutta aikas väsyjä, joten parin ristiseiskan jälkeen käytiin nukkumaan niihin ihaniin sänkyihin, iskä ja nuorempi veli toiseen parivuoteeseen ja minä ja tuo kohta konfirmoitava toiseen. Hyvin nukutti, vaikka veli kuorsasikin välillä aika kovaa :D

   Jos minä jostain hotellilomissa tykkään niin aamupalasta. En oo ikinä syöny niin hyvää aamupalaa ja ennen kaikkea niin hyvin. Letut oli erityisesti tositosi jees :) Vielä ehdittiin 10-12 välisenä aikana tuolloin torstai-aamuna kiertää ne hirveät sadamarketit ja merekeskukset. Nyt ymmärrän, mistä mummu tuo ne viron tuliaiset. Mummuni paratiisit :D Itellä meni kyllä hiukka yli ne kauppiaat siellä :D Koska kierrettiin noi marketit todella nopeasti, ehdittiin käydä vielä vanhan kaupungin laidalla ostamassa käsityömummojen kojusta äidille tulijaiksiksi viron mummojen käsinkutomat muumi-villasukat. Itse olin ostanut samanlaiset edellisenä päivänä, hieman eri väriset vain. Ollaan äidin kanssa siis aika muumifaneja. Oon ottanut paljon Tove Janssonin elämästä selvää, keräilen Arabian muumi-sarjaa ja huoneeni on sisustettu muumityylillä. Ei kuitenkaan sillein kaupalliseen tyyliin, vaan nimenomaan "vanhojen" muumien tyyliin. Pitää joskus laittaa kuvaa huoneesta ja perehdyttää teitä hiukan mun innostukseen, jos haluatte? :)

   Kahdeltatoista luovutettiin huone ja mentiin taksilla satamaan. Poikien vikat ostokset Sadama-marketista, laivaannousu, parkkeeraus kannelle 7 (paluumatkalla meillä ei ollut hyttiä), Tax Freen ostokset, pikainen välipala ja armoton odottaminen, että päästään Suomeen ja Helsinkiin. 16.50 noustiin Helsingissä laivasta ja bussilla kohti kotia. Kotipihassa oltiin 21.00 ja iloinen vastaanotto saatiin niin äidiltä kuin meidän pikku likoilta eli pikkusiskoiltamme :)

jos Sada-marketista jotain hyvää etsii, niin mulle löyty hyvä matkalaukku halvalla!

TaxFree-saalis

Ne mun ihanat muumi-villasukat <3

Kokemuksena hieno reissu, kannatti lähteä. Ja olipahan erikoista ja hauskaa olla meidän perheen miesväen kanssa reissussa - vaikkei ne ihan mun mukana kuljettamaa hygienia/kaunistautumis-settiä ymmärtäneetkään :D Hyvää alkavaa viikonloppua kaikille!

~ Roosa ~

Laatuaikaa itsensä kanssa

Viisilapsisen perheen esikoisena on kieltämättä harvoin yksin kotona. Nyt minulle on suotu se mahdollisuus, jopa toista kertaa viikon sisään! Tämä on kuulkaas jotain todella ihmeellistä!
   Porukat lähtivät tosiaan mökille ja minä jäin pitämään taloa pystyssä yhden yön ajaksi. Ilmeisesti onnistuin siinä hyvin myöskin viikko sitten, koska uskalsivat jättää uudestaan näin lyhyen ajan sisällä ;) :D
   Illan olen kuluttanut ihan vain itseeni. Sen jälkeen kun sain talomme yläkerran siivotuksi, söin hyvää ruokaa ja juomaa, maistelin tänään markkinoilta ostettuja metrilakuja (ovat muuten hyviä!) ja tein itselleni jalkakylvyn...unohtamatta pitkää, lämmintä suihkua. Oi autuus! Myöhemmin tässä haaveilen katsovani pitkään kovalevyllä olleen elokuvan P.S. I LOVE YOU. Aloitin sen katsomisen viikko sitten yksin ollessani, mutta taisi olla toiveajattelua katsoa se loppuun, koska kahden aikaan yöllä väsytti jo sen verran, että lopetin viiden minuutin kuluttua. Tuli vähän pilkittyä silloin liikaa :D
   Ei ole tullut koskaan luettua tuota kirjaa, josta tuo elokuva on tehty. Enkä kyllä ole katsonut tuota elokuvaakaan aikaisemmin. Kirjan takakannen olen joskus lukaissut, vaikutti silloin ainakin ihan hyvältä. En vain muista, miksi ei tullut nakattua kirjaa mukaan silloin aikoinaan kirjastosta? No, juoni on kuitenkin se, että erään naisen mies kuolee äkillisesti. Kuolema on tietysti traaginen juttu ja nainen ihan tolaltaan. Mutta sitten tämä nainen löytää miehensä jättämiä viestejä hänelle ja alkaa niin pikku hiljaa selvitä. Näin tällein ulkomuistista kerrottuna, saa korjata, jos muistin väärin!
   Huomenna matka käy kohti Himosta ja Iskelmäfestareita. Ekat tällaset "maalliset" K-18 festarit, minne menen. Oon siis pari kertaa ollut marraskuussa Turussa järjestettävillä Maata Näkyvissä - festareilla, joissa massaa liikkuu tosi paljon. Mutta onhan tämä nyt aivan eri juttu. Se vain mua ottaa päähän tosi paljon, kun mun hyvä ystävä teki mulle vuosisadan oharit! Sanon siis vaan sen verran, että hänen piti aluksi tulla kanssani, oli kauan aikaa sitten sovittu se juttu, mutta nyt viime hetkellä sitten peruukin koko jutun. Menee erään toisen ihmisen kanssa. Hei haloo, tosi reilua! Että nyt on vähän festarifiilikset maassa. Sain lipunkin halvemmalla yhtä kautta ja iskä sen mulle maksoi, vaikka itse olisin voinut myöskin tehdä. Vanhemmat lähtee kavereidensa kanssa myös, mutta minä lähden ihan vaan oman itseni kanssa. Tosi jees! (lue: voi v***u!) Tietysti voisin liikkua porukoiden ja niitten kamujen kanssa, mutta ei nyt ihan kiehdo kuiteskaan. Itse en voi hirveesti lääkityksen takia ottaa ja sunnuntaina pitäisi olla reippaana aamulla kirkossa rippilasten konfirmaatiossa. Että en voi edes vetää päätä täyteen silkasta ärsytyksestä! Ja ei se varmaan olisi kauhean viisastakaan. :D Varmasti siellä törmää muihinkin tuttuihin ja kavereita on siivoajina festareilla, joten ehkäpä se siitä sitten. Ei enää viitti peruakaan. Toivotaan parasta, pitäkää tekin peukkuja!

Nyt tämä tyttö lähtee katsomaan sen leffan, viettäkää hauska viikonloppu!

~ Roosa~